Relatepeoplep tunniussai pisariaqartitasi naapertoqqissaarlugit suliarineqarsinnaapput
Relatepeoplep siunnersortitut tunniussai pisariaqartitsinersi naapertorlugu akuleriiaarneqarsinnaallutillu tulluussarneqarsinnaapput, tamatumani apeqqutaatinnagu periusissiaq, eqimattat sammisaqartinneqarnerat imaluunniit immikkut ittumik piginnaasat suussusersinissaat pineqarnersut.
Pikkorissartitsinerit allattorsimaffimmi takusinnaasatit suliffeqarfiup ingerlanneqarneranut tulluussarneqarsinnaallutillu ilanngunneqarsinnaapput.
Suleqatigiinneq, akisussaaneq, unneqqarissuseq aamma ataqqinninneq siunnersortitut tunngavigaakka.
Relatepeoplep suliniutip aallaqqaataaniik naggataanut ingerlanneranik ikiuussinnaavoq. Sammisaqartitsinerit aqqutigalugit takorluukkanik, sulianik, anguniakkanik KPI-nik, soqutigisanik misissueqqissaarnermik, piujuaannartitsinermik ilanngussinermik il.il. pilersitsisarpugut. Pisariaqartitasi apeqqutaatillugit, Relatepeoplep ingerlanissaq tamaat imaluunniit ingerlanissap ilaa isumagisinnaavaa, misissueqqaarnermiit, sammisaqartitsinikkut, internetikkut aamma/imaluunniit naqitatut naammassillugu missingiusiorneq. Relatepeoplep periusissiamik suliaqarnermi sakkut akuerisaasut atortarpai, taakkua periusissiap ingerlannera tamaat oqinnerulersillugulu uppernarsaasersussallugu ajornannginnerulersittarpaat.
Relatepeople nalilinnik suliaqarneq qitiutillugu, suleqatigiinneq aamma attaveqaqatigiinneq misileraalluni sakkut akuerisat atorlugit ingerlatsisarpoq. Sammisaqartitsinermi suleqatigiinnerup attaveqaqatigiinnerullu qanoq annertusarneqarsinnaanera qitiutinneqarpoq. Sammisaqartitsineq nikerartumik saqqummiussinernik, eqimattakkuutaarluni aamma katersuunnerni ingerlanneqartarpoq. Ingerlaneq suliffeqarfinnut ataasiakkaanut tulluussarneqartarpoq.
Aqutsisut aamma sulisut immikkut ittumik piginnaasaminnik atuisut sulilluarnerusarnerat, misissuinerit takutippaat. Suliffeqarfiit immikkut ittumik piginnaasanik saqquummersitsillaqqissut suliamik nukittorsaasarput.
Immikkut ittumik piginnaasanik saqqumisitsineq suliffeqarfimmi suliffeqarfiullu avataani sulisussarsiornermut, pitsaanerusumik sulisunik sulisorinniinnarneq aamma ineriartortitsineq iluaqutaasinnaapput kiisalu aningaasartuutikitsitsinerulluni.
Taamatut ingerlanermi peqataaniaraani nammineerluni immikkut ittumik piginnaasanik annertunerusumik paassisimasaqalernarpoq, tamatuma naammassinninneq, sulinermik nuannarisaqarneq kajumissuserlu annertusitissavaat. Ingerlanermi inuttut immikkut piginnaasat qulaajarneqassapput, taakku saqqumitillugit taamaasillunilu suliffeqarfiup anguniagaanik angusaqarniarnermi ilapittuutaasut. Relatepeople inuit ataasiakkaarlugit eqimattamiittullu tamaasa utertitsiffigisinnavai, kiisalu suliffeqarfik malitseqartitsiffigalugu. Isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu Relatepeople immikkut piginnaasanik ineriartortitsinermi peqataasunullu ataasiakkaannut aamma suliffeqarfimmut malitseqartitsisinnaalluni. Relatepeople pissarsiornermi immikkut piginnaasalinnik misissuinermut aamma ikiuisinnaavoq.
Nukittussuseq tunngavigalugu sulisunik ineriartortitsineq sullitat annertunerusumik naammagisimaarinninnerannik, sulisut kajuminnerulernerannik, tuniniakkat isertitallu amerlanerulernerannik, ajutoornerit ikilinerannik aamma sulisut taarseraatinnginnerunerannik kinguneqartarput.
Paasissutissat aallaviat: Analyse af Gallup Inc., 2016
Inuit 1,2 mio. individer aamma suliffeqarfiit immikkoortut 49.495-it.
Piginnaasat immikkut ittut ineriartortinnerisigut pitsaanerusumik angusaqaritsi tunisassiorlusilu
Suliffeqarfinni sulisunik ineriartortitsinerup siunertaraa angusat pitsaaneri annertunerusumillu tunisassiorneq. Aammattaaq sulinermik nuannerisaqarneq sullu kajuminnerulernerannik sumalitseqartarpoq.
Sulinermi iliuuseqarneq, nukittuffiit aamma sulisut aqutsisunit suliffeqarfimmiillu qanoq avatangiiseqartinneqarnerat oqimaaqatigiikkaangat pitsaanerusumik takutitsisarput.
Kaalaallit Nunaanni aqutsisut sulisullu ikittuinnaat immikkut piginnaasaminnik ineriartortinneqarsinnaasuutiminnillu oqaasertaliisinnaapput, kisianni maannakkut taamaasiorsinnaalerpugut.
Immikkut ittumik takussutissiisumik misissuineq Relatepeoplep allagartaqarfigisaa sakkuuvoq suliffeqarfimmi immikkut ittumik piginnaasanik uuttortaallunilu ingeriartortitsissutaasinnaasoq.
Suliffeqarfimmik ingerlatsinermi aallaaviga pingaarnertut tassaavoq inuit ataasiakkaat qulaajarnissaat, tamatumalu kingorna eqimattami immikkut ittumik piginnaasat.
Inuit ataasiakkaat eqimattallu immikkut piginnaasaat itisuumik suliarisarpakka, suliffeqarfiup unammilligassanut imaluunniit periarfissaanut tunngatillugu.
Sammisaqartitsigaangatta immikkut ittumik piginnaasat iserfigisarpagut, kiisalu suliffeqarfiup suliaanut anguniagaanullu naleqqiullugit nukimmik qanoq angitigisumik imaqarnersut.
Suut tamarmik suliffeqarfiit immikkut ittumik pisariaqartitai naapertorlugit suliaqarneqassapput, kiisalu sulisunik ineriartortitsinermik sulinermi paasisimasannik tigussaasumillu misilittagaqarninnik pitsaassutsimik qaffasissumik qulakkeerneqarlutik.
Immikkut ittumik ersiutit misissornerat pillugu atuisut oqaasii
"Immikkut ittumik piginnaasama misissorneqarneranni immikkut ittumik piginnaasakka ilisimariikkakka paasivakka, kisianni aamma periarfissat nutaat ilisimanngisakka ammarfigaakka. Niuerutima ineriartortinnissaani suliffinnilu qaffakkiartornissanni ingerlaqqinnissanni ikiussavaanga."
"Immikkut ittumik piginnaasama misissorneqarneranni nukittuffiit immikkullu piginnaasakka pillugit naatsorsuutigisakka uppernarsivakka, nangittumik ilinniagaqaqqinnissanni sumut saassanerlunga pitsaanerusumik isumassarsitimmanga."
”Immikkut piginnaasanik misissuinerup paasisat ilisimariikkat tupannartullu ilisimalersippai, Julia Parsillu misissuinermik ingerlatsinera akuuneralu ersarissaataapput, immikkut piginnaasama suliassanni, minnerunngitsumillu qanoq iliuuseqarnera ineriartorneralu siunissami nukkittorsarsinnaanerikka. ”
Misissuinerit takutippaat, aqutsisut sulisullu immikkut piginnaasaminnik atuisut angusaqarnerusartut. Suliffeqarfiit immikkut ittumik piginnaasanik atuisut tunisassiornertik nukittorsartarpaat.
Misissuinerit assigiinngitsut pingasuupput, taakku inuup nammineerluni oqariartuutai naapertorlugit nalilersuinermi atorneqartarput:
Misissuutit ataasiakkat arlaleriarlugit atorneqakkajuttarput, ingammik inummut namminermut tunngasumik misissuinerit aamma atorfinitsitsinermi.
Taamaattorli misissuinermi unammilligassaq anngajaaq tassaavoq, misissuinerit ima ilusilersorneqartarmata ineriartortitsinermut atorfinitsitsinermullu atorneqarsinnaallutik, ilutigitillugulu inuup qanoq ittuunera takuneqarsinnaalluni.
Immikkut ittumik piginnaasaqarnermut takutitsissutip© inuup piviusumik periarfissai takutittarpai - nukittuffiit. Sanngiiffiit annikillisarnagit inuup ineriartornissamk periarfissai nukittuffinnik ineriartortitsinermiipput. Nukittuffiit sunik pikkoriffeqarnersugut oqaluttuarput, tassa imaappoq, qarasarput sutigut atuunnissasminut oqinnerunersoq.
Taakkua sutigut atorsinnaanerigut suliassamik pivugut, oqigaagut, nuannaraagut pissanganaralugillu. Suliassanik taakkua avataaniittunik pigutta suliaq oqimaassaaq amerlanertigullu kajumikkunnaartilluta.
Immikkut ittumik piginnaasaqarnermut takutitsissutip uku qulaajartarpai:
Suliffeqarfimmi ataasiakkaat arlallilluunniit immikkut piginnaasanik ingerlatsinissamik aallarnisaarusukkussi attavigisinga.
Kiffartuussisutit allattorsimaffiat kalaallisut qallunaattullu suliarineqarsimapput.
Ataani amusinnaallugulu takusinnaavat.
Ydelseskataloget er lavet på grønlandsk og dansk.
Du kan se den herunder og downloade.
.png?withoutEnlargement&resize=79,29){kind=logo}
.png?etag=%221e3a-614b1398%22&sourceContentType=image%2Fpng&ignoreAspectRatio&resize=534%2B196){kind=logo}
